tag:blogger.com,1999:blog-7717255111283679690.post5848577576815107657..comments2023-05-13T02:59:11.988-07:00Comments on Kosketus: Mistähän se kiusaaminen sitten tulee..Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/17925872385574125214noreply@blogger.comBlogger4125tag:blogger.com,1999:blog-7717255111283679690.post-80983993825225440092014-09-15T07:54:59.108-07:002014-09-15T07:54:59.108-07:00Marika, tää oli niin hyvin ajateltu ja niin hyvin ...Marika, tää oli niin hyvin ajateltu ja niin hyvin ajatus paperille saatu. Kiitos! Erityisesti omaan mieleen tarttui tuo negatiivisuus, ollaanhan me paljon tästä porukallakin puhuttu. Luulisin, että lapsi oppii tällaiset jutut yhtä helposti kun lapset oppii muitakin - eli yleensä ottaen nopeammin kuin me aikuiset. Tän negatiivisen asenteen suhteen se on tosi harmi, koska se vaikuttaa meidän kaikkeen tekemiseen: uuden oppimiseen tai haluun ylipäätään oppia uutta, ystävien löytämiseen, työpaikan haussa, itsetunnon suhteen, toisten ihmisten arvostamiseen - the list goes on...Haleja <3Heinikan Heinihttp://www.heinikka.finoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7717255111283679690.post-5136009840622744812014-09-15T01:16:44.931-07:002014-09-15T01:16:44.931-07:00Olet niin oikeassa ihan kaikessa - eli koski kyllä...Olet niin oikeassa ihan kaikessa - eli koski kyllä iholle itsellänikin ja laitan kyllä tämän jakoon! Toivottavasti ihmiset alkaisivat ajatella enemmän mitä omalla käytöksellään tekevät lapsille - kiusaaminen, toisten perusteeton arvosteleminen ja negatiivisuus periytyvät valitettavasti lähes aina lapsille :(Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/15032123621677717341noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7717255111283679690.post-24815306643754303062014-09-14T08:28:05.158-07:002014-09-14T08:28:05.158-07:00Totta puhelet!
Olen sitä miettinyt itsekin. Miksi...Totta puhelet! <br />Olen sitä miettinyt itsekin. Miksi?! <br />Tuo negatiivisuus on myös niin totta. Olen huomannut mm. facessa, että sanonpa mitä tahansa, joku aina on vääntämässä negatiivista skeidaa sinne. Ja tykätään kaikesta, olipa miten surullista tahansa. Tykätään, jos toisella on paha olla. Lisätään pahaa oloa. Ja jos on hyvä olla, väännetään mitä tahansa, että olisi paha olla. Kaikki mistä ilahdut ja innostut, muutetaan vääräksi ja pahaksi. Kuten vaikka se, että ostimme Putinjuustoa. VOi kuinka sain kuullakkaan, että teimme väärin! Olimme huonoja ihmisiä! Suorastaan varastimme oikeuden maalla asuvilta ostaa sitä... Jne jne. Jos minusta aikuisena tuntuu pahalta tuollainen, miten sitten lapsesta, joka kuulee ja näkee sitä koko ajan kotona!? Tai jos lapsea kohtaan on vastaavaa hyökkäystä koulussa, päiväkodissa tai missä tahansa!? Kuinka pahalta lapsesta tuntuu?!?! Ja mikä saa kiusaajan tai sen alati valittavan ja katkeran ihmispolon käyttäytymään niin? Miksi eivät huomaa omaa hyvää elämäänsä? Miksi?!Viltsuhttp://somanyinspiration.blogspot.finoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7717255111283679690.post-15889267641486916022014-09-14T08:18:46.589-07:002014-09-14T08:18:46.589-07:00Taas kerran sinä ystäväni teit sen; kosketit sydän...Taas kerran sinä ystäväni teit sen; kosketit sydän juuria myöten...<br />Itsekin kiusatuksi joutuneena, samoja asioita miettinyt eräänkin kerran. Varsinkin siinä vaiheessa kun omat lapset olivat koulussa.<br />Kerroin heille omat kokemukseni ... ja myöhemmin sain kuulla poikani menneen yläasteella väliin, kun tuttua poikaa kiusattiin. Tyttäreni ovat molemmat olleet yläasteella tukioppilastoiminnassa mukana. <br />Pieniä asioita mutta ainakin noissa asioissa koen onnistuneeni äitinä - tosin enhän minä heitä yksin ole kasvattanut- siis kaikki kunnia omalle miehelleni myös.<br />Jossain vaiheessa mietinkin sitä, että minulle henkilökohtaisesti olisi ollut paljon kovempi paikka ja tuntunut melkeinpä pahemmalle se, jos lapseni olisivat olleetkin niitä kiusaajia.<br />Myös se on totta että usein vanhemmat ovat ällistyttävän sinisilmäisiä lapsiensa suhteen - varmaan minäkin joissakin asioissa.Mutta aina jos aikaisemmin tuli tietooni lasten välisiä kiistoja tmv. , ensimmäinen kysymykseni oli, entä mitä sinä teit?? Joskus paljastuikin, että syytä oli ihan yhtä paljon , jos ei enemmänkin myös omassa lapsessani kuin siinä toisessa. <br />Kaikesta tästä huolimatta koen, että omista lapsistani huolimatta omista puutteistani, on kasvanut sosiaalisia ja empaattisia nuoria ihmisiä.<br /><br />Kiitän vielä kerran sinua Marika tästä kirjoituksesta; sinulla on todellinen lahja koskettaa myös sanoillasi, osut asioiden ytimeen, kirjoitat elävästi, värikkäästi,herkästi... olisipa enemmän kaltaisiasi ihmisiä <3Vihrean talon unelmathttps://www.blogger.com/profile/01741739458680152319noreply@blogger.com