Minä haluan alkuinen lause on ehkä eniten kuulemani alku lauseille jonka määrää edes päivässä on mahdoton laskea. Sen kuulemista ei lähestyvä joulu ainakaan vähennä, vaan paremminkin nostaa huippuunsa entisestään. Olen niin kypsänä tuohon jatkuvaan haluamiseen höystettynä erillaisilla äänenpainoilla ja voluumilla riippuen siitä mikä haluamisen syvin tarkoitus milloinkin on. Vanhimman pörröpään hertttaisella haluamisella on yleensä aina 100%:lla varmuudella joku todella kova juttu, keskimmäisen pörröpään itkun sekainen haluaminen on niin hermoja riekaleiksi riipivää varsinkin jos haluamisen kohde on jotain ihan naurettaavaa kuten lihapiirakka. Nuorimman pörröpään haluaminen on jo nyt niillä leveleillä että en edes kykene ajattelemaan elämää hänen halujensa kanssa päivää pidemmälle.
Herätys emopörröpää. Huomaan ajattelevani jatkuvasti sitä mitä minä haluan, ompa siis jotenkin todella jännä miten nuo emopörröpään jälkeläiset noin voimakkaasti omia halujaan tulkitsee.
Juuri nyt minä niin haluaisin aikaa, ote lipsuu, ajatus karkaa, tekemättömien, hoitamattomien asioiden lista on liian ahdistava kirjoitettavaksi, olen hiton väsynyt.
Ja nyt varmaan kaikkia jäi mietityttämään se mitä rouva pörröpää oikeasti nyt taas haluaa joten minäpä ihan pikkuisen raotan palan mun pääkopasta. Ihan ensimmäisenä haluan tämän viikon flunssan välittömästi jonnekkin hyvin kauas minusta, haluan muuttaa sohvalta omaan sänkyyn ja nukkua yskimmättä, niistämättä ja pissaamatta ihan koko yön, no okei ihan vaikka 5h putkeenkin olis jo paljon. Haluan olla olematta väsynyt, ahdistunut ja kiukkuinen. No siinä ne suurimmat mietteen just nyt joten voimme siirtyä listaan haluaisin.. saada tekemättömien töiden listan yksi sivuiseksi, hallitsemattoman kaaoksen jonkinlaiseen hallintaan, uuden maton, kasata joulukuusen noiden maalaustelineiden tilalle, nähdä mun ystäviä, viettää niiden kanssa aikaa ilman mitään kiiretttä, voi että ette edes arvaa kuinka paljon sitä haluaisin. Olla parempi ihminen, herttainen kiva, kaunis, laiha, hyväkuntoinen, huumorintajuinen, lämmin, haluaisin kaikille mun rakkaille jonkin ihanan jouluyllätyksen, jonka olisin ajatuksella kerennyt hankkia/tehdä, haluaisin kääriä sen niin mahdottoman kauniiseen pakettiin että ne ymmärtäisivät edes ihan pikkuisen kuinka äärettömän rakkaita ne on kaikesta kaaoksesta huolimatta. Haluaisin käpertyä sohvalle villasukat jalassa lämpimään kainaloon, viinilasin kans ja vain olla niin ettei tarvisi katsoa kellon viisareita ja todeta että pumpsiin meni taas ja aikaa on liian vähän. Haluaisin tehdä kauniin pienoismalli piparkakkutalon meidän kodista, haluaisin ylipäätään keretä leipoa niitä pipareita, haluaisin nauttia joulun odotuksesta, haluaisin unohtaa kiireen, haluaisin olla parempi kirjoittaja, syvällinen, edes vähän tehokkaampi, mieleenpainuva.
Haluaisin vaaleanpunaisen jääkaapin, uuden lattian ja keittiönpöydän, kauniin lasivitriinin jonne kauneimmat astiani asettaisin, haluaisn täydellisessä järjestyksessä olevan askartelu huoneen ja voi kuinka haluaisin aikaa askarrella vaan. Haluaisin olla parempi äiti joka ei haluaisi juuri mitään ja jonka lapsetkin haluais vähän vähemmän. Haluaisin että aika pysähtyis ja ne olis hetken ihan pikkuisen äitin vauvoja vielä, haluaisin päivän maata niitten kans siskonpedissä yökkäreissä katsoa elokuvia, olla vaan yhdessä. En tiedä kuinka pitkä tästä listasta tulisi jos vielä jatkaisin..ehkä loputon..
jännä miten herrapörröpää haluaa vain yhtä.. tai maksimissaan kahta ja puolta asiaa, mutta pärjää yhdellä aika pitkään..
Totuus on se että meidän arki nyt vaan on jotain ihan muuta. Se on aamu 6.30 - 23.30 ajatuksia asioista, pieniä rääpäsyjä kaaoksen hallinnassa, pikaisia kuulumisia, kesken jääneitä lauseita, pyykkiä, pyykkiä lisää pyykkiä, tiskiä, tavaroita siellä täällä, enemmän täällä kuin siellä missä pitäis, itkua, kiukkua, muistamista, hakemista, tuomista, viemistä, iloa, huutoa, naurua, väsymystä, turhautumista, selviämistä, pieniä hetkiä joilla jaksaa taas huomiseen, enempää ei paljon jaksa ajatella..
Katson kohti kattoa jonne herra pörröpää reippaana levittää maalia- sitähän minä halusin.