Jokainen päivä kätkee sisäänsä jotain mikä koskettaa..

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Verotusta ja vössyttelyä

Olin ajatellut kirjoittavani tänään jotain ihan muuta, mutta tilinpäätös retken jälkeen mieli muuttui. No naisen mielihän on hyvin muuttuvainen. En ole tilitoimistontäti en verottaja eikä tarkoitukseni ole pahoittaa kenenkään mieltä, mutta mielipiteisiinhän meillä jokaisella on oikeus, eikö vain?
 No niin ja aiheeseen olen onnekas koska minulla on itsellä vapaus valita milloin käyn töissä, minun on mahdollisuus tehdä vain 10 päivää kuussa töitä ja viettää loppuaika kotona lasten kanssa. Näin saamme keskimmäisen lapsen puhe, fysio ja toiminta terapiat hoidettu ja muut pakolliset lääkäri reissut. Toisekseen koska hoitomaksut ovat niin korkeat ei minun töitä kannata enempää tehdäkkään koska 500€:n saa muutaman tukan kaikkien vähennyksien jälkeen kammata. 
 Tienaan kuitenkin ihan ok, työpäiviin nähden koska teen 11h työpäiviä. Osittain omasta virheestä viime vuonna maksoin ennakoita edellisen vuoden mukaan joten niitä maksoin liian vähän. Kun tienaa vuodessa 22 500:n yli joka omassa tapauksessani tarkoittaa noin 143 € kuussa enemmän maksan yli menevästä osasta vähän enempi veroa eli kun tienasin sen 143 € kuussa liikaa maksan 800€ siitä lisä veroa. Ja koska teen lyhennettyä työviikkoa kela maksaa 60€ kk kodinhoidontukea koululaisesta, josta on siis verot jo otettu. Mutta koska olen yrittäjä tuo 60€ kuussa teki vielä lisäveroa minulle ainakin noin 300€  kaiken tämän ihanuuden jälkeen lisä veroa minulle jää maksettavaksi 2000€. Näin suomen maassa. 
 Erityisen raivokkaaksi minut saa se että tiedän ihmisiä joiden elämän tarkoituksena on herätä puolenpäivän aikaan venyttelemään ja miettimään mitä sitä elämässään tekisi. On myös mahdollisuus olla liiton rahoilla 500 päivää ja vaikka se aika retkeillä ulkomailla ja nostaa työtttömyys korvausta suomesta kun on asunto suomessa. Onhan se ihanaa että voi rauhassa mietiskellä mitä sitä elämässään tekisi, aivan ihanaa. Onhan se tosi ärsyttävää et työkkärin täti soittelee ja ahdistelee jollain kursseilla. Ja siitä tulee karenssia josset sinne mene. Niin voitteko käsittää että sinulle ei vain maksettaisi siitä kun kotona kokoajan pötköttelet. Että välillä pitäisi se perse raahata jonnekkin kurssille, jonka me veronmaksajat sinulle kustannamme. Onhan se ihan uskomatonta. Minä en nyt tarkoita tällä kirjoituksella ihmisiä jotka eivät syystä tai toisesta pysty töitä tekemään, joita taas kohdellaan toisesta syystä kohtuuttomasti. En tarkoita myöskään työttömäksi joutunutta ihmistä jolla on okeasti tarkoitus löytää töitä. Vaan tarkoitan nyt niitä kavereita joita ei vaan kiinnosta oikein mikään.
Yrittäjien arjessa ei ole mahdollisuutta sairaslomaan, ei isyys kuukausiin, ei edes isyyslomaan, ei välttämättä kesälomaan, toisinaan jotku yrittäjät tekevät töitä 7 päivää viikossa vaikka sormi olis vähän kipeä. Okei se on oma valinta se mutta sillä työllä ja tienaamallasi rahalla maksetaan niitä veroja jotta ne vössykätkin sais puoliltapäivin keittää oikein kahvit. 
 Ihan samalla lailla tämä verotus toimii myös työssäkäyvillä eli ei ole siis ainoastaan minun ongelma, jos tienaat tietyn rajan yli maksat veroja isommalla prosentilla = taas saa muutama kaveri ottaa rennosti. Sitten kun näillä verorahoilla pitäisi saada jotain palvelua esim teveyskeskuksessa ei se aina aivan onnistu. Kotona oleva äiti saa lasten hoidosta vähemmän kodinhoidontukea kun työtön. Lapsiperheiltä suunnitellaan vielä lapsilisänkin vertotusta, ihan mahtavaa. Ei se minun talous siihen kaadu jos lapsilisää verotetaan, mutta uskon että joillekin se 8€ on iso raha. Niinpä mutta näin se homma toimii. Siksi minua niin raivostuttaa nämä elämäntapa työttömät.
 Minun mielestäni työ on hirmu terveellistä. En ymmärrä miten jonkun elämässä ei olisi mitään työtä mitä haluaisi tehdä vaikkei siitä niin hirveästi maksettaisikaan. Jos käy töissä , on aamulla syy nousta ylös, on oikeat ajat syödä ja nukkua. Se on yllättävän tärkää. Mutta jos näin ei ole veikkaan että aika moni näistä vössyköistä syrjääntyy, masentuu tai muuten vain tulee ihmiskammoisiksi, työkammoisiksi, alkoholisteiksi jne. Ja mitäs me veronmaksajat sitten tehdään? No maksetaan niille hoitoa.. Niin se maailma täällä vaan pyörii.. minusta vähän oudosti.. Nyt alkaa olla verenpaineet niin kohollaan että hlipatihippaa lapsiperheen arki kutsuu, ehkä hyvä niin.
P.s mulla on kuitenkin se tilitomiston tätin lohdutuspalkinto kynä, että mulla menee ihan hyvin:)

7 kommenttia:

  1. Mä haluaisin vähän vössyköityä.. Jos sitten lakkaisin vahingoittamasta itseäni kun välillä entinen työnarkomaani nostaa päätään ja sanoo ettei mua vaivaa muuta kuin laiskuus. Luonnollisesti sitten tehdään kaikkea fiksua esim. imuroidaan.. Lopputulos: ois mukava nukkua, mutta selällään ei pysty kun ei se kestä kosketusta. Kyljellään? Sama vika oikealla ja vasemmalla kuin selällä. Vatsallaan? Hyvä muuten mutta niska täytyy olla suorassa tai tulee itku. Hierontapöytä vois olla tän seuraava sänky. Onhan mulla varaa kun eläkkeestä menee vain 37,5% veroa..

    VastaaPoista
  2. Asiaa.
    Meitä on niin moneksi.
    Tosin minäkin olen työtön... mutta kärsin siitä. En nauti enkä venyttele.
    Ja joskus tuntuu että ei ole enää ihminenkään - ainakaan sellainen joka voisi pystypäin kulkea ihmisten ilmoilla.
    Olen yrittänyt kouluttaa itseäni... viimeksi näillä työkkärin kursseilla -ihan ammattitutkintoon asti.
    Mutta ei auttanut työllistymään sekään. Töihin otetaan vain nuoria ja kauniita. enkä ole kumpaakaan.
    Toisaalta olen tullut siihen johtopaatökseen kolmen ihanan nuoren äitinä, että jos meidän perheessä jonkun on pakko olla työtön, se voin olla minä ...ennemmin haluan että lapseni,nuoreni ovat töissä kuin että minä vanha akka olisin töissä ja he työttömänä. Eli jos valita pitäisi.

    Toisinaan byrokratia on tehnyt minun mahdottomaksi työllistyä - hullua mutta totta...tässä minun puoleni tähän asiaan, josta kirjoitit muutoin ihan täyttä asiaa.

    VastaaPoista
  3. Toivottavasti ette pahoittanut mieltänne, en teitä tarkoittanut todellakaan. Ja Ulla joku vössykkä joutaisi imuroimaan teille että sinä saisit olla rauhassa eläkkeellä ;) halaus<3

    VastaaPoista
  4. En minä ainakaan pahoittanut mieltäni. Ne ärsyttää suuresti, samat asiat täälläkin. En voi ymmärtää miten joku haluaa olla päivät pitkät kotona, kun itse en oikein muuta haluakaan kuin keksiä töitä mitä voisin tehdä. Niinhän se menee halutaan aina sitä mitä ei voi saada ;) Sitä ei parane alkaa edes ajatella miten paljon minut korvaava työntekijä maksaa kaikkiaan. Huomattavasti enemmän kuin minun yliverotettu eläke... Onneksi mulla on Kaitsu, joka tekee liikaa töitä ja elättää mut. Voit lähettää muuten milloin vain vössykän imuroimaan, jos saat sellaisen kiinni <3

    VastaaPoista
  5. Marika... en pahoittanut mieltäni minäkään - älä sitä pelkää. Ihan oikeaa asiaa sinä kirjoitit!
    Halaus sinulle <3

    VastaaPoista
  6. Minäkin olen työtön tällä hetkellä, haluaisin työhön, mutta niitä ei ole ja toisaalta kärsin siitä, mutta on siinä se pieni vaaleanpunainen pilkahdus mustan keskellä ;) Pienestä päivärahastani saan maksaa 600 euron mätkyt...tosi kiva, jouluna...ja jouluna on myös lastemme syntymäpäivät- auts! Mutta kun olen tällainen yltiöpositiivinen, olen varma, että jonain päivänä minäkin saan töitä ja tällä hetkellä olen kuitenkin onnellinen siitä, että lapset sanovat minulle, että äiti, on ihanaa kun sinä olet kotona :) Niin, minulla on kaksi lasta, jotka tarvitsevat minua, he ovat asiat tärkeysjärjestykseen laitettuna ne kaksi minun tärkeintä työtäni :) He ovat olleet onnellisia siitä, että äiti on välipalan kanssa kotona heitä vastaanottamassa koulusta ja auttamassa läksyissä.
    Sitten on tosiaankin niitä vössyköitä, jotka eivät edes halua työtä...isin ja äidin pullasorsia, joiden ei koskaan ole tarvinnut mitään tehdä- eihän nykyään vanhemmat edes uskalla vaatia tai komentaa tai edes suuttua lapsilleen, asettaa rajoja....kaikki tuodaan kuin ´hupille illallinen´nenän eteen ja silitellään päätä...niin, sellaiset nuoret ovat tulevaisuuden aikuisia, sellaisetko tätä maatamme tulevaisuudessa pyörittävät?

    VastaaPoista

Kiitos <3