Yhdeksäs kosketus

Blogissani on vajaan vuorokauden aikana käyty 650 kertaa..määrä on todella huikea ja oikeastaan myös vähän pelottava. Edelleen mietin onko tämä viisasta, koska en voi mitenkään tietää kuka tätä lukee. Pelkään että minut ymmärretään väärin tai tekstejeni aitoutta epäillään.. kaikesta huolimatta kävin jälleen keskustelun sisäisen minäni (joka on ehkä hitusen järkevämpi) kanssa ja päätin jatkaa.. Olen erittäin yllättynyt miksi juuri kosketus täydelliseen parisuhteeseen sai ihmiset liikkeelle?!? Oliko otsikko epäilystä herättävä, uteliaisuutta, vai kenties halu tietää sellaisen olemassa olosta. Oli miten oli, uskoo ken tahtoo..minä kuitenkin tiedän että se on mahdolista..

Koska tuntuu että elän elämäni onnellisinta aikaa, mieleen tulee myös toisinaan mitä jos..
Mitä jos minulle täydellinen elämä hajoaa.. tiedän että pitkän suoran jälkeen jossain vaiheessa tulee mutka, kenties tulee myös kuoppainen tie ja joskus erittäin liukaskin..

Entä jos jokin muu tulee ja tekee elämästäni surullisen näytelmän. Miksi minulla olisi oikeus onnelliseen elämään, miksi minun lapseni saisivat elää terveinä, miksi minun läheiseni kuolisivat vain vanhuuteen, miksi meidän perheelle ei sattuisi mitään kurjaa.. niinpä en usko että onni asuu luonani aina..

Käännän pelkoni voitoksi, nautin tästä hetkestä, koska huomisesta ei kukaan tiedä. Olen onnellinen nyt enkä ajattele että sitten kun .. 

Tänään paluu arkeen..kekimmäinen pörröpää on flunssainen, räkä valuu ja yskä on hirmuinen. Mieheni kanssa kauhuissamme mietimme mitä jos huomenna lapset ei ole hoitokunnossa. Kahden yrittäjän perheessä nämä hetket ovat aina suuria mysteereitä, molemmat tunteva oman työnsä niin tärkeäksi jotta töistä on mahdoton olla pois..päädyimme siihen että jos lapsia ei hoitoon voi viedä toinen on poissa aamupäivän ja toinen iltapäivän.. No edelleen mietin että missä välissä teen ne asiakkaat joita en voi siirtää loppuviikolle koska hoitopäiviä on jäljellä enää kaksi ja jos lapsi on sairas varattuna hoitopäivänä, se päivä meni siinä.. ratkaisua miettiessäni ystäväni päivitti blogiaan..
Pysähdyin..

Minä en ole korvaamaton, eikä kenenkään tukka voi olla myöskään niin hirveä jottei se voisi muutamaa päivää odottaa..

Ystäväni kirjoitti blogissaan mielenkiintoisella tavalla raskaudestaan joka päättyikin aivan liian aikaisin ja joka ei mennytkään niin kuin oli suunniteltu.. Hän vertasi sitä matkaan jossa haaveissa oli jokin lomakohde ja matkalla se muuttuikin ihan toiseksi kohteeksi ja edellenkään ei tiedetä minne ollaan menossa..

Huomenna nuo pienet keskospojat täyttävät viikon<3 vaikka tämä perhe ei ole minulle todella läheinen (tai tavallaan on mutta tavallaan ei), en voi olla päivittäi miettimättä mitä sinne kuuluu ja miten pojat voi. Luin joululomalla kirjan 875g ja sen perusteella minulla on joku haju keskosista.

 Voin vain kuvitella millaisessa vuoristoradassa noita vanhempia pidetään, tilanteet muuttuvat nopeasti ja vauhti varmasti saa sydämen lyömään yhä nopeammin, hengityksen salpaantumaan ja koko ajan pelottaa seuraava alamäki ja jaksaako vaunu nousta seuraavaan ylämäkeen.. mäen huipulla tunnet onnen ja vauhti tuntuu ihanalta ja saa hymyn huulille, kunnes taas mutkan takaa paljastuu uusi alamäki..  
Niin pelottava vuoristorata kun kyseessä on niiden vanhempien omat pienen pienet kaksispojat. Kukaan ei koskaan kysynyt näiltä vanhemmilta haluavatko he mennä tähän vuoristorataan, ei ollut vaihtoehtoa jätän lipun käyttämättä ja syönkin ennemmin hattaraa. Toivon että tämä perhe selviää vuoristoradasta ja jonain päivänä he saavat itse valita ostavatko liput koko perheelle vuoristorataan vai kenties vain karuselliin.

Olen elänyt tätä vuoristoradan sivustaseuraajan elämää ennenkin, vain muutama vuosi sitten kummipoikani vietti elämästään lähes vuoden tuolla samaisessa sairaalassa lastenteho- osastolla. Onneksi tämä vuoristorata on nyt hieman tasaisemmalla maalla, vaikkei vieläkään ihan perillä. Mutta erityiset lapset ovatkin todellinen rikkaus joilta kaikki läheiset savat paljon jos vain avaavat silmänsä. 
Muistan vieläkin kun ystäväni mietti että miksi, miksi juuri meille ja eräs hoitaja oli sanonut että erityisiä lapsia annetaan vain niille joiden tiedetään siitä selviävän.
Tämä piti ainakin ystäväni kohdalla paikkansa, he ovat selvinneet ja heillä on super suloinen poika jolla on taikavoimat;)

Nyt sauna kutsuu.. mutta joo muokkasin vähän asetuksia jotta kommentoiminen pitäisi olla nyt helpompaa:)