Pettymyksistä selviämistä

Aamu alkoi ketutuksella. Mä niin vihaan ihmisien tyyliä luvata hoitaa asioita ja mitään ei tapahdu. Muutaman kerran olen nyt joutunut pettymään ja tekis välillä mennä linjoja pitkin pikkusen kertomaan miten homma toimii. Tästä aiheesta voisin kirjoittaa pari sivua, mutta minusta tuntuu nyt paremmalta yrittää vain selvitä tästä ketutuksesta..ja vaieta..saattaa muuten olla että karkaa sammakoita suusta..

Vastoin käymiset tälle päivää osa 2.
Eilistä hääpäivää oli tarkoitus juhlia hieman tänään. Lapsille oli yökylä paikat hommattu ja ajatuksissa oli hyvä ruoka, yhteistä aikaa, tatuointia ja rakkautta. Ei mennyt suunnitelmat ihan nappiin kun pienin pörröpää sairastui. Luultavasti mummo olisi ottanut hoitoon, mutta ei viitsi viedä huonossa kunnossa, kun itsekkin siinä kunnossa mieluiten olisi kotona. Joten kahdenkeskiset ruokailut ja muut yhteiset suunnitelmat jäi väliin, tosin ei ole ensimmäinen kerta. Ei me olla vielä koskaan taidettu hääpäivää viettääkään, paitsi ensimmäisenä hääpäivänä oli pienimmän pörröpään ristiäiset. Hieman harmittaa kun tämän takia mies teki kolme viikkoa putkeen töitä jotta tämä viikonloppu olisi vapaa. Mutta minkäs sille voi jos toinen sairastuu.. eihän sitä tiedä jos se huomenna on kokenut ihme parantumisen.. toivossa on hyvä elää. Tosin kun kurkkaan oikealle puolelle näen väsyneet, sairaat silmät, räkää valuvan nenän ja kuumeisen näköiset kasvot, että tuskin parantuu huomiseksi..

Selviytymistä pettymyksistä osa 1.
Päätimme kuitenkin lähteä käymään jossakin niimpä lasten kanssa kävimme kyllä kokkolassa. Kävimme vuorotellen tatuointi hommissa, mutta siitä sit myöhemmin lisää;) Pieni kahvittelu ystävän herkku pöydässä piristi kummasti. Kiitos T<3 Lasten toiveesta ruokapaikaksi valittiin Hesburger, muutama kauppa ja kotiin. Kotimatkalla postista poimin muutaman ihanan askartelupaketin joten niistähän ei voi kun piristyä:) Nyt koitan ajatella positiivisesti vaikka heti kun ajatukset karkaa väärille urille, alkaa harmitus. Parempi siis koittaa olla vain nyt ajattelematta asioita mille en vain itse voi mitään..

Selviytymistä osa 2.
Ihana viesti pikkuiselta Antilta sai väsyneen pikku pörröpään niin iloiseksi. Antti lähetti kuvan itsestään uusi pipo "päässä" ja viesti oli lähetetty pienimmälle pörröpäälle. Voi sitä iloa:) Hän on jo suunnitellut Antin ja Pekan varalle uimaretken, kyläilyä ja vaikka mitä. Lempi puuhaa on katsella pienten keskospoikien kuvia ja kysellä kaikenlaista, arvailla onko kuvassa Pekka vai Antti. Huikean taitavasti i padiltä hän etsii oikean kuvan minkä haluaa muille esitellä. Ja ammattitaitoisesti kertoo kumpi on kuvassa ja miksi kuvassa on mitäkin. <3
Niin että tungen taas oman harmistuksen piirongin laatikkoon ja olen onnellinen että minä saan olla kotona omien pörröpäiden kanssa, kaikille se ei ole mahdollista. 

Hei niin ja pakko jakaa teille eilinen löytö.
Aleksille pikku hääpäivälahja;) Vaatii hitusen pientä pinta remonttia, ei toi väri ole oikein meidän juttu, mutta onhan se vaan hitokseen söpö. Aleksillahan on hirveesti tota vapaa aikaa niin on hyvä et sille on jotain puuhaa ettei käy aika pitkäksi;) Eilen illalla alkoi armoton koulunkäynti, joka aamulla heti jatkui.. Jos tämä opiskelu tahti jatkuu, mun pörröpäistä tulee melkoisen fiksuja;)