Loppu viikonloppu

Kohti uutta viikkoa mennään jännittävin mielin.. 

Josko alkuviikosta lupaukset täyttyisivät, odottavan aika on vaan niin hitokseen pitkä.

Mieliala seilaa kun tuuliviiri,onnesta, harmituksen kautta pikku masennuksen kierto reittiä takaisin onneen.

Pyörin aika pitkälti täällä kotona ja pyörittelen näitä pikkuisia elämän kolhujani päässäni, hitokseen olis mukava latoa tähän nyt kaikki, mutta sitä en voi tehdä..

Terapian tarpeessa;)

Siispä tänään kaivoin tussit esiin ja purin ketutusta värittämiseen, siitä on tovi kun olen tusseilla väritellyt ja hetken epäilin että osaanko edes enää, mutta mikä pakahduttava onnen tunne kun huomaa onnsituvansa. Ja kylllä se taas terapiana toimi. Muutama kuva siis ihan huvin vuoksi väriteltynä, ehkä niistä jotain syntyy kun kerkeän taas hetkeksi istahtaa.

Ja sitten uusin ystävä.. Tatuointia hääpäivän kunniaksi. Kauan tekstin kanssa pähkäilimme, mutta tähän lauseeseen palaamme aina uudelllen, en muista mistä tämän hokeminen alkoi, mutta edelleen jääkaapin ovessa on post it lappu johon olen sen kirjoittanut. Se on vain niin valtavan suuri<3
Siitä se ajatus sitten lähti ja nyt molemmilla on samassa kohtaa sama teksti.

Ihmeparantumista ei koettu joten hääpäivän vietto vaihtui perheen kanssa vietettyyn aikaan, ei huono sekään. Siivoilua, ruokaa, putousta ja herkuttelua.
Kaikin puolin siis onnistunut viikonloppu vaikka ei se ihan suunnitellusti mennytkään, eihän se yleensä mene.
Ylpeänä voin kuitenkin sanoa että olen kehittynyt pettymysten hallinnassa hyvinkin paljon. Joskus ei niin kovin kauaakaan sitten olisin reagoinut hieman erillälailla, mutta joko mulla on lääkitys kohdillaan tai musta on tullut vaan kehittyneempi muoto;) Olkoon nyt kumpi vaan se on hyvä se. Vieläkö saan ton yhden asian hallintaan on elämä mallillaan<3