Suurta ja mahtavaa

Haaveilin kirjoittavani jotain suurta ja mahtavaa. Mietein ja mietein, ensin en keksinyt mitään mistä olisin halunnut juuri nyt kirjoittaa, kunnes tajusin että elämä itsessään on juuri suurta ja mahtavaa.

Arki ilman sen suurempia on elämää parhaimmillaan.

Keittiöön rakentuu junarata, kaksi ilosta rakentajaa suunnittelemassa rataa. Välillä äänet kohoavat ja pieni ymmi hinaaja ilmestyy leikkiin " ei se yhteiskunta sillälailla pyöri että me kaikki täällä huudettaisiin"

Sunnuntain parhautta on kiireettömyys, monta kuppia kahvia, puoli päivää yökkäreissä, marjapiirakkaa aamupalaksi, pörröpä vaahtokylvyssä. 

Elämässä on paljon ihania kohokohtia jotka kantavat hetken, mutta arki on kuitenkin kantavampi voima. Jos arki ahdistaa aina, on jotain pielessä. Eihän se aina todellakaan mitään helppoa ole sekään, joskus viisihenkisen perheen aikatauluissa on oma järjestäminen, hiljaisien hetkien olemassa olo on vähäistä, omaa aikaa on vähän, täydellistä palanssia harvoin. Mutta miten ihana ajatus että meillä on mahdollisuus elää ihan normi arkea. Ihanaa arkea, ilman sen suurempia.

Voi kumpa muistaisimme useammin pysähtyä, antaa arjelle mahdollisuus olla elämän parasta aikaa. Olen hankkinut jälleen uusia laseja, taikalaseja. Tilanteen mukaan voi valita minkälaisena arjelle näyttäytyy. 

Olenko pörröpäinen pinkki silmäinen sosiaalinen minä, vai sinisilmäinen vähemmän pörröinen luova minä vai kenties musta kissamainen kotirouva vai väliaikais laseilla varustettu arki minä tai ihan vain minä laseilla tai ilman.

Hassua muuten miten omien kuvien julkaiseminen on muuttunut helpommaksi, joskus ajattelin etten todellakaan omia kuvia julkaise koska en pidä itseäni erityisen kuvauksellisena. Mutta näkeehän minut muutenkin, enhän minä säkki päässä kulje, joten jokainen joka minut jossain on nähnyt tietää kyllä miltä minä näytän. 

Mutta kuka tietää kuka minä oikeasti olen onkin sitten toinen kysymys, ehkä kirjoitan jonain päivänä siitä..

Takaisin aiheeseen.. Suurta ja mahtavaa löytää yllättävän helposti, kun avaa silmänsä ja katsoo ympärilleen. Ja unohtaa että sen oikeasti tarvisi olla jotain ihan mahdottoman suurta, se suuri ja mahtava kun voi juuri tällä hetkellä olla jotain pienen pientä mutta niin valtavan suurta. On se sitten mitä tahansa, mutta varmasti jokaisen elämästä löytyy jotain mikä tuntuu uskomattoman ihanalta, koskettaa kun antaa sille mahdollisuuden koskettaa.

Haastan sinut kertomaan mikä sinusta on juuri tänään suurta ja mahtavaa? Onko se arkinen sunnuntai, tulppanit maljakossa, uusi ihminen elämässä, pörröinen pää kainalossa, uusi päivä, hiljainen hetki, puhdas koti, kaunis kahvi kuppi, toivo paremmasta huomisesta, usko unelmiin tai vanha mutta silti kaikista suurin rakkaus. Kerro mikä on sinulle tänään suurta ja mahtavaa.