Jokainen päivä kätkee sisäänsä jotain mikä koskettaa..

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Hitokseen VIT...aa

Huonosti nukuttu yö jatkuu aamulla hitonmoisella päänsäryllä joka on höystetty erinäisillä muilla säryillä. Ihana vapaa päivä vaihtuu siis kärtyiseen äitiin. Odottamani viesti vaihtui paskoihin uutisiin. Tällä hetkellä tekee mieli vähän purra ranteita, koska fyysinen kipukin tuntuu henkistä kipua paremmalta. No en nyt oikeasti ajatellut mutta vitu.. ksen määrä on nyt sitä luokkaa että voin kertoa että ei ole herttaista kuultavaa kun pörröpää numero yksi nakkoo jugurttia pitkin seiniä syystä että lusikkaan ei tule tarpeeksi jugurttia. Minun silmilläni jugurttia näyttää olevan ihan riittävästi pitkin seiniä.

Tänään suosittelen pysymään minusta kaukana. Räjähdysvaara.
Tekis niin mieli mennä linjoja pitkin pikkusen kylään, luojaa voi kiittää se henkilö jonka puhelinnumeroa/ koti osoitetta minulla ei ole. Sähköpostia on vaikea lähettää, jotta todellinen tunnetilani tulisi tarpeeksi selväksi. Joo tiedän olen hitokseen lapsellinen ja aikuismainen käyttäytyminen on nyt kyllä todella hukassa. Asiat pystyy varmasti selvittämään joo.. ja luultavasti muutaman päivän päästä tai muutaman viikon tai kuukaude päästä minusta on tullut taas normaali.. varmaan jonain päivänä.

Yritän muistuttaa itseäni ettei ole hengen hätää, kukaan ei kuole ja ongelma on lähinnä minun. Mutta miten tästä vi..sta pääsen eroon onkin sitten toinen kysymys. Luultavasti seuraava tunnetila on hitokseen itkevä epätoivoinen nainen. Se olisikin tietty jotain uutta tässä osoitteessa kun se ei ole minulle ominaisin piirre. Mutta ehkä miehini kannattaa nyt vain miettiä että vaihtelu virkistää.

Tämän lyhyen tekstin aikana olen pyyhkinyt pyllyä, antanut mehua, hakenut jugurttia, taikonut paahtoleipää, pyyhkinyt jugurtit seinästä, lattiasta, tuolista, pöydästä, valmistanut vaahto kylvyn, vaihtanut kanavaa, keittänyt kahvia ja taas kuulu äitiiii...

Tänään en jaksaisi, juuri nyt haluaisin vain nukkua tämän pikku ongelman ohi. Mutta tänäänkin minä olen äiti ja nyt haen paperia..

Anteeksi etten jaksa olla nyt kiitollinen ja onnellinen. Antakaa minulle päivä tai pari aikaa olla ärsyttävä.

3 kommenttia:

  1. Nyt en voi muuta kuin lähettää virtuaali-halauksen ja hirmusti tsemppiä...
    paha olo ja ärsytyskin helpottaa aikanaan. Ja veikkaan että ihan pikkuasia ei sinua tuohon mielentilaan ajanut, joten tunteesi on varmastikin oikeutettu.
    Ja kun olotila on tuollainen - siihen ei paljon ole lääkkeitä.
    Olet kuitenkin vahva nainen ja ihminen - eikä tämäkään sinua lannista, sen verran sinua jo tunnen.
    Hengessä mukana,ystäväni <3

    VastaaPoista
  2. Anteeksi Marika mutta tuntuupa ihanalta lukea että välillä sielläkin ottaa päästä. Välillä kun itse blogia kirjoittaa niin haluaisi vain kirjoittaa ja keskittyä. Silloinkin kuuluu äiti sitä, äiti tätä.. Olis välillä kiva olla jotain muutakin kuin mami, etenkin niinä päivinä kuin oma feng shui ei ole ihan kohdillaan..

    VastaaPoista
  3. Tiedätkö, sinullakin on oikeus noihin tunteisiin. Meillä jokaisella on. Ei kukaan ole robotti nimeltä Aina Positiivinen. Jos v-tuttaa, silloin v-tuttaa ja se pitää päästääkin pois, ettei se paisu ihan hirveäksi palleroksi ja KABOOOOM!
    toivottavasti kuitenkin asiat järjestyvät ja ongelmat ratkeavat lopulta hyvin.

    VastaaPoista

Kiitos <3